ETUSIVU   |    ESITTELY   |    UUTISIA   |    PENTUJA   |    PENTUEET   |    KANAKOIRAT   |    LINKKEJÄ


Ryhmä: 7
FCI:n numero: 179
Hyväksytty: FCI 29.3.2006
SKL-FKK 22.5.2007

BOURBONNAISINSEISOJA
(BRAQUE DU BOURBONNAIS)
Alkuperämaa: Ranska (Bourbonnais’n maakunta)

KÄYTTÖTARKOITUS: Seisova lintukoira.
FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 7 kanakoirat
Alaryhmä 1.1 mannermaiset kanakoirat
Käyttökoetulos vaaditaan.
LYHYT HISTORIAOSUUS: Bourbonnaisinseisoja tunnettiin jo vuonna 1598 (Histoire Naturelle d´Aldovrandi, bibliotheque nationale). Entisaikoina rotua kuvat-tiin metsästäjän miellyttävänä seuralaisena, joka on olemukseltaan kestävä ja terve. Karvapeitteen pohjaväri on valkoinen, missä on kauttaaltaan ruskeita tai kellanrus-keita pieniä pilkkuja. 1930-luvun kasvattajat painottivat jalostuksessa karvapeitteen ”haalistuneen syreeninkukan” väriä ja luonnostaan lyhyttä häntää. Näin tiukan valinnan seurauksena rodun olemassaolo vaarantui. 1970-luvulla ryhmä kasvattajia otti tehtäväkseen bourbonnaisinseisojarodun säilyttämisen. Nykyään rodun tulevai-suus vaikuttaa turvatulta.
YLEISVAIKUTELMA: Lyhytpäinen, lyhytkarvainen, keskikokoinen ja mittasuh-teiltaan lähes neliömäinen seisoja. Se on vankkarakenteinen, tiivis ja lihaksikas sekä antaa vahvan ja voimakkaan vaikutelman, ollen kuitenkin melko jalo. Narttu on jalompi eikä ole yhtä vanttera kuin uros.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituus on sama tai hiukan suurempi kuin säkäkorkeus. Rintakehän syvyys on sama tai hiukan suurempi kuin puolet säkäkorkeudesta. Kuono-osa on hieman kalloa lyhyempi
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Kotona lempeä ja omistajaansa kiintynyt. Työskennellessään kiihkeä ja älykäs, sopii erilaisten riistaeläinten metsästykseen mitä vaihtelevimmissa maastoissa. Haussa pään asento on ilmavainuiselle koiralle tyypillisen korkea. Seisonta on kiinteä ja kohdistuu tarkasti riistaan.
PÄÄ: Tärkeä rotupiirre on pään ns. päärynän muoto. Pään koko on suhteessa run-koon, ei liian kevyt eikä liian raskas. KALLO-OSA: Joka suunnasta pyöristynyt, sivut ovat kaarevat, otsaluut ja poski-kaaret hyvin kehittyneet. Kallon ja kuonon ylälinjat ovat yhdensuuntaiset tai hie-man eriävät.
OTSAPENGER: Hieman erottuva.
KIRSU: Suuri, sieraimet ovat hyvin avoimet. Sivusta katsottuna kirsu voi joskus ulottua pystysuoran huulilinjan etupuolelle. Kirsu on täysin pigmentoitunut ja sen väri sointuu karvapeitteeseen.
KUONO-OSA: Tyvestään vahva ja leveä, hieman kärkeä kohti kapeneva ja tylpän kartion muotoinen, nartuilla ei aivan yhtä leveä kuin uroksilla. Kuononselkä on suora tai hieman kupera.
HUULET: Ylähuuli peittää alahuulen, huulet eivät ole liian paksut eikä huulitasku liian voimakas. Huulten reunat ovat hyvin pigmentoituneet.
LEUAT / HAMPAAT / PURENTA: Leuat ovat vahvat ja yhtä pitkät. Täydellinen hampaisto ja leikkaava purenta, tasapurenta sallitaan.
SILMÄT: Suuret ja melko pyöreät, karvapeitteen värin mukaisesti hasselpähkinän tai tumman meripihkan väriset. Katse on ilmeikäs, lempeä ja älykäs. Silmäluomet ovat hyvin pigmentoituneet.
KORVAT: Keskipitkät, kurkun tasolle tai sen alapuolelle ulottuvat, tyvestään melko leveät ja silmien tasolle tai mieluiten hieman ylemmäksi kiinnittyneet. Kor-vat riippuvat luonnollisesti poskenmyötäisinä ja sileinä tai hieman sisäänpäin kier-tyneinä.
KAULA: Ei liian pitkä; lihaksikas, ryhdikäs ja liittyy sulavasti lapoihin. Hieman löysää kaulanahkaa sallitaan.
RUNKO
YLÄLINJA: Suora ja hyvin kiinteä.
SÄKÄ: Selvästi erottuva.
SELKÄ: Kiinteä ja lihaksikas.
LANNE: Lyhyt, leveä, lihaksikas ja tiivis. Nartuilla lanne on hieman pitempi kuin uroksilla.
LANTIO: Pyöristynyt ja hieman viisto, lihakset ovat voimakkaat.
RINTAKEHÄ: Leveä, pitkä ja syvä, kyynärpäiden tasolle tai hieman niiden ala-puolelle ulottuva. Rintalasta ulottuu mahdollisimman pitkälle taakse. Kylkiluut ovat selvästi kaareutuneet.
ALALINJA JA VATSA: Vatsaviiva on tasaisesti taaksepäin kohoava, kupeet litteät ja vain hieman kohoavat.
HÄNTÄ: Osa koirista syntyy hännättöminä. Hännälliset tulisi typistää hännän tyvestä. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Häntä on hieman selkälinjan tasoa alemmaksi kiinnittynyt. Maissa, joissa typistys on lailla kielletty, hännän tulee koiran seistessä olla asennoltaan selkälinjan alapuolella.
RAAJAT
ETURAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat hyvin lihaksikkaat ja edestä katsoen suo-rat.
LAVAT: Viistot ja tiiviisti rintakehän myötäiset. Lihakset ovat kiinteät ja erottu-vat.
OLKAVARRET: Melko pitkät ja lihaksikkaat.
KYYNÄRPÄÄT: Rungonmyötäiset, mutta eivät liian tiiviisti asettuneet, eivät ulko- eivätkä sisäkierteiset.
KYYNÄRVARRET: Suorat, lihaksikkaat ja vahvat olematta karkealuustoiset.
RANTEET: Vahvat.
VÄLIKÄMMENET: Kyynärvarsiin nähden vain hieman viistot.
KÄPÄLÄT: Rungon kanssa samalla linjalla, pyöreät tai lusikan muotoiset. Päkiät ovat lujat ja kestävät, varpaat tiiviisti yhdessä ja kaarevat, kynnet ovat vahvat.
TAKARAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat vahvaluustoiset, lihakset ovat selvästi erottuvat. Takaa katsottuna takaraajat ovat suorat ja yhdensuuntaiset.
REIDET: Pitkät, lihaksikkaat ja alas ulottuvat.
POLVET: Voimakkaat ja hyvin kulmautuneet.
SÄÄRET: Lihaksikkaat ja suunnilleen reiden pituiset.
KINTEREET: Matalat, voimakkaat ja hyvin kulmautuneet.
VÄLIJALAT: Pystysuorat ja voimakkaat, eivät poikkea pystysuorasta linjasta.
KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät.
LIIKKEET: Keskipitkä askel. Metsällä laukka on kestävää, tasapainoista ja jous-tavaa.
NAHKA: Joustava, ei liian ohut, poimuton.
KARVAPEITE
KARVA: Ohutta, tiivistä ja lyhyttä, selässä hieman karkeampaa ja joskus hieman pitempää. Pään ja korvien karvoitus on pehmeämpää ja lyhyempää.
VÄRI: Valkopohjainen, jossa pieniä ruskeita (ennen nimeltään viinin sakka) tai kellanruskeita (ennen persikankukka) pilkkuja kaikkine muunnoksineen.
Korvat ovat yleensä samaa väriä kuin pohjaväri, pilkutusta enemmän tai vähem-män. Vaalea kimo, joka on valkoisten ja värillisten karvojen sekoitus, on myös hyväksyttävä.
Päässä ja rungossa hyväksytään vain pienikokoisia ja määrältään vähäisiä värillisiä laikkuja.
KOKO
SÄKÄKORKEUS: Urokset 51 - 57 cm
nartut 48 - 55 cm.
Yhden senttimetrin poikkeama ylös- tai alaspäin sallitaan.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suh-teutettuna virheen vakavuuteen.
Yleisvaikutelma:
• pitkärunkoisuus
• liian pitkät tai liikaa kiertyneet korvat.
VAKAVAT VIRHEET:
• raskasrakenteisuus tai kevyt luusto; karkea yleisvaikutelma.
• pään koko ei suhteessa runkoon
• teräväkärkinen tai suippo kuono-osa; liian raskaat, neliömäisen kuonolinjan muo- dostavat huulet
• liian vaaleat silmät
• liian suuret värilliset laikut karvapeitteessä; liiallinen pään laikutus
• rotumääritelmän antaman säkäkorkeuden ylitys tai alitus +/- 2 cm.
HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
• aggressiivisuus tai pelokkuus
• leikkaavat kallon ja kuonon ylälinjat; selvästi kyömy kuononselkä
• ylä- tai alapurenta, jolloin etuhammasrivit eivät kosketa toisiaan
• epätasainen etuhammasrivi
• sisäänpäin kääntynyt rintalastan takaosa
• takaraajojen kannukset tai niiden poistoarvet
• vähäinenkin mustan värin esiintyminen karvapeitteessä tai kirsussa
• pitkä ja karkea karva
• täysin valkoinen karvapeite; mikä tahansa väri, jota ei mainita rotumääritelmässä
• rotumääritelmän antaman säkäkorkeuden ylitys tai alitus +/- 3 cm.
Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä.
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutu-neina kivespussiin.